Yrittäjä, yritä myös verkossa
Mänki & Vainio (Joy & Orderin edeltäjä, toim. huom.) järjesti 11.2. Hub Salossa Virkkuna verkossa -teemaillan, joka oli tarkoitettu pienille paikallisille yrityksille, etenkin kivijalkaliikkeille. Paikalle ilmestyi hyvä joukko yrittäjiä ja muuten aiheesta työn puolesta kiinnostuneita. Me vetäjät johdattelimme ensin osallistujia aiheeseen kulutustottumusten ja markkinoinnin murroksen kautta ja kävimme sitten läpi erilaisia sosiaalisen median kanavia ja hyviä esimerkkitapauksia. Kiitos kaikille osallistujille!
Vilkasta keskustelua herättivät mm. seuraavat aiheet:
1) Mistä ottaa aika sosiaalisen median seuraamiseen ja ylläpitoon?
Tärkeintä on miettiä kunnolla tavoitteet ja mitoittaa ne suhteessa omiin resursseihin. Olennaista on myös muuttaa omaa suhtautumistapaa pitkäjänteisesti siten, että ottaa sosiaalisen median luonnollisena osana markkinointia ja oman yrityksen toimintaa. Itseään voi myös kouluttaa: jos esimerkiksi päättää ryhtyä pitämään blogia, kannattaa kirjoittaa mieleen pulpahtaneet ideat saman tien muistiin ja palata niihin sitten kun on aikaa päivittää. Messureissulla voi ottaa kuvia ja julkaista ne saman tien vaikka kännykällä. Ideoita ja aiheita voi myös ”pakastaa”: jos yrityksen toiminta on kausiluontoista, voi hiljaisempina aikoina panostaa ideointiin ja valmisteluun, jotta kiireisempänä aikana ei tarvitse tuskailla, saati jättää päivittämistä kokonaan väliin.
2) Miten erottaa verkossa yrittäjän julkinen identiteetti ja yksityinen minä?
Sosiaalisessa mediassa ollaan tehokkaimmin läsnä omalla nimellä ja omilla kasvoilla, mutta moni arastelee itsensä tuomista some-framille. Neuvona voisi olla, että otetaan mallia esiintyviltä taiteilijoilta. Omalla nimellä esiintyenkin on mahdollista rajata osa persoonaa julkiseksi minäksi, joka ei ole yksi yhteen yksityisemmän puolen kanssa. Täysin teeskenneltyä kulissi-identiteettiä ei kukaan jaksa ylläpitää, joten julkisella minällä on silti syytä olla riittävä yhteys todellisuuteen – sekä yrittäjään itseensä että hänen yritykseensä. Markkinointiviestinnän antaman mielikuvan tulee mahdollisimman hyvin vastata sitä käsitystä, jonka asiakas saa asioituaan liikkeessä.
3) Facebookin ei-maksetun näkyvyyden romahtaminen ja mitä se merkitsee?
Moni yrittäjä on harmikseen huomannut, että vuosien mittaan vaivalla ylläpidetty Facebook-sivu tavoittaa enää murto-osan tykkääjistä. Vanhaan ei ole paluuta: jos näkyvyyttä haluaa, siitä pitää maksaa. Fiksuinta on sekä panostaa päivitysten laatuun (mitä lukijasi haluaisivat nähdä ja jakaa?) että tapauskohtaisesti maksaa yksittäisten päivitysten lisänäkyvyydestä, etenkin jos kyseessä on tarjous, kampanja tai muu selvästi ajan tai paikan suhteen rajattava aihe. Päivitysten tehoa kannattaa myös seurata, ja ottaa opiksi siitä mikä menestyy: mitä jaettiin, mitä kommentoitiin, mistä pidettiin? Kannattaa kokeilla eri tyyppisiä postauksia kuvia, tekstejä ja linkkejä yhdistellen, ja korostaa omaa persoonallista otetta. Hajuton, mauton ja väritön päivitys tuskin kiinnostaa edes päivittäjää itseään.
Viimeistään nyt kannattaa kokeilla myös muita vaihtoehtoja kuin Facebookia. Etenkin Pinterest on kovaa vauhtia lyömässä itseään läpi myös Suomessa. Se on erityisen helppo ottaa käyttöön aloilla, joissa kuvamateriaalia on runsaasti saatavilla (kuten muoti ja lifestyle), mutta mikään ei estä käyttämästä sitä aivan kuten huvittaa.
4) Miten ylläpitää yhteistyötä?
Tiukkoina aikoina on erityisen tärkeää saada paikkakunnan yritykset puhaltamaan yhteen hiileen. Salossa SaloShops-hanke on onnistuneesti virittänyt kaupan alan yritysten yhteistyötä, ja tätä työtä kannattaa jatkaa. Hyvät ideat kannattaa laittaa jakoon ja kysyä neuvoa muilta. Keskustelussa ideoitiin kivijalkakauppojen yhteistä Salo-some-tonttua (vrt. Soneran Sonera-partio), joka sekä auttaisi yksittäisiä yrityksiä näkymään verkossa että toimisi itse aktiivisesti Salon seudun näkyvyyden edistäjänä sosiaalisessa mediassa. Löytyisiköhän tähän yhteistä tahtoa?
