Opettajat oppilaina – OAJ Uusimaa löysi viestintään ilon ja järjestyksen
Keväällä 2015 saimme yhteydenoton OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksestä. Sen hallituksessa koettiin, että viestinnästä puuttui punainen lanka ja että eteenpäin ei päästäisi omin voimin.
Yhdistystoiminnassa viestintä on varsin oleellinen osa yhdistyksen ydintoimintaa. Vaikuttamisesta tulee vaikeaa, jos eivät viestinnän prosessit ole kunnossa. OAJ Uusimaalla on 23 jäsenyhdistystä, joiden välityksellä jäseniä on yhteensä n. 7500. Yhdistyksen tehtävä on tukea alueensa paikallisyhdistyksiä edunvalvonnassa. Se järjestää aiheesta koulutusta ja pyrkii vaikuttamaan alueellisiin päättäjiin.
Toimeen tartuttiin ripeästi puolin ja toisin. Ennen kesälomia oltiin jo pitkällä, ja syksyllä tädit kävivät antamassa viimeiset evästyksensä. Sen jälkeen opettajat alkoivat töihin. Miten vyyhtiä lähdettiin purkamaan – siitä voi lukea hyvän kuvauksen tästä yhdistyksen puheenjohtaja Markku Tikkasen bloggauksesta.
Tädit ovat seuranneet ilolla mallioppilaansa edesottamuksia. On helppo innostua asioista, mutta sitoutuminen pitkäjänteiseen työhön ja uusien asioiden opetteluun on vaikeaa. Oli aivan vastustamaton houkutus kysyä yhdeltä muutoksen airueelta, alueasiamies Jari Salmiselta, mitä kaikkea viimeisen puolen vuoden aikana on tapahtunut. Täti kävi jututtamassa Jaria ja kysymässä: Miten te sen teitte?
Miten kuvailisit lähtötilannettanne?
”Kun olimme aloittamassa yhteistyötä, meillä oli vähän samanlainen olo kuin silloin, kun ryhtyy siivoamaan pahassa epäjärjestyksessä olevaa huonetta, eikä tiedä mistä aloittaa.
Parasta mitä ilolta ja järjestykseltä saimme oli se, että tädit näyttivät, mistä lähdetään liikkeelle. Porukkamme innostui, kun huomasimme, että tämähän voikin toimia. Syntyi kierre, joka alkoi ruokkia itseään.”
Mitä tapahtui sen jälkeen, kun tädit lähtivät?
”Otimme käyttöön uusia työkaluja, loimme mm. hallitukselle WhatsApp-ryhmän ja otimme myös pilvipalveluita käyttöön tiedostojen hallinnointia ja jakamista varten. Perustimme blogin ja uudistimme kotisivut emme siitä näkökulmasta, miltä ne näyttävät, vaan mikä niiden tarkoitus on. Kehitämme sivuja edelleen sen palautteen perusteella, mitä olemme saaneet.
Lakkautimme hallituksen viestintätiimin, koska totesimme, että viestintä kuuluu kaikille. Tietyille hallituksen toimihenkilöille on osoitettu vastuualueet toimeenpanosta. Viestintä on otettu omaksi kohdakseen jokaiseen hallituksen kokoukseen.
Meiltä lähti juuri Opettaja-lehden välissä painettu tiedote kaikille 7500 jäsenellemme. Nyt oli aikaisempaa helpompi ohjeistaa printin tekijää siitä, mitä halusimme.
Viime syksynä pääsimme viestinnän suunnannäyttäjänä mukaan kattojärjestö OAJ:n mediaviestintäkonseptiin, jossa kehitetään alueyhdistysten ja paikallismedian yhteistyötä. Meillä on laaja-alainen tietämys siitä, mitä opetuksen ja kasvatuksen alalla tapahtuu koko alueella. Käynnistimme verkostoitumisen median kanssa, jotta asiantuntemuksemme olisi paremmin heidän saatavillaan.
Lisäksi olemme oppineet hyödyntämään OAJ:n viestintää aikaisempaa paremmin ja pysymään linjassa sen kanssa.”
Miten olette saaneet motivoitua tiimiänne ja innostuksen pidettyä yllä?
”Positiivinen kierre ruokkii itseään. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta, ja se rohkaisee ja innostaa jatkamaan. Ydintehtävämme on auttaa paikallisyhdistyksiä arkisessa edunvalvonnassa, ja se on menossa parempaan suuntaan. Edunvalvonta kalskahtaa nykyisin hieman tylsälle, ja olemme halunneet tuoda siihen lisää iloa ja positiivisuutta.”
Mitä neuvoja antaisit muille yhdistyksille, jotka painivat samantyyppisten haasteiden kanssa?
”Jos haluaa saada aikaan muutoksen viestinnässä, sitä voi toki lähteä tekemään itse, mutta silloin suurin osa energiasta menee viestinnän hahmottamiseen ja sen miettimiseen, mitä kaikkea voisikaan tehdä. Ilo ja järjestys toi meille palikat pöytään ja auttoi suuntaamaan energian siihen, mitä kaikkea voi saada aikaan.”
Hattu päästä opettajille, sanoo täti. Salminen antaa ymmärtää, että kaikkea ei vielä ole nähty: “Nostamme rimaa koko ajan. Emme tyydy olemaan suunnan näyttäjä, vaan haluamme olla se suunta.”
