Maltaanmitan edellä – case Rekolan Panimo #tätitykkää
Joy & Orderin #tätitykkää-sarjassa esitellään onnistuneita esimerkkejä: eri alojen yrityksiä ja organisaatioita, joiden toiminnasta itse pidämme ja joihin olemme tutustuneet asiakkaan, ei konsultin roolissa.
Tämä täti arvostaa hyvää ruokaa ja juomaa. Hifistely ei varsinaisesti ole minun juttuni: saan useammin kicksini ohrapuurosta ja savumuikuista kuin molekyyligastronomiasta (vaikka kivahan se olisi ollut edes kerran El Bullissa käydä). Mitä juomiin tulee, niin kukkaro ei ole toistaiseksi antanut myöden tutustua esimerkiksi viskeihin ja samppanjoihin siinä laajuudessa ja hartaudessa kuin olisi ehkä tehnyt mieli. Mutta onneksi on olut ja pienpanimokulttuuri. Ja sitä kautta pääsemme asiaan.
Olipa kerran janoinen täti
Elettiin vuotta 2012. En enää muista, tutustuinko Rekolan Panimon tuotteisiin ensin elävässä elämässä vai sainko netissä vinkin joltain tietävämmältä. Oli miten oli, kiinnostuin välittömästi – ja se, miten tämä pienpanimo kietoi minut asiakkaakseen bloggaamisen ja Facebookin kautta, on juuri sitä mitä soisin ammatin puolesta näkeväni enemmän.
Kun ryhdyin seuraamaan pienen sympaattisen panimon syntyä ja kasvua – sitä, miten kahden kaverin puuhastelusta kehkeytyi oikea yritys – tarina tuli osaksi omaa elämääni. Yrittäjänä minun oli toki helppo samastua tarinan juonenkäänteisiin samalla kun itse siistiä sisätyötä tekevänä toimistorottana kauhistelin alaan liittyvää silkkaa ruumiillisen rehkimisen määrää, lupaviidakkoa ja loputonta kokeilemista.
Panimon puuhamiehet osasivat jakaa tietoaan ja tunnelmiaan ilman että blogista tai somepäivityksistä haiskahti tunkkainen tai mielistelevä pilaantuneen mallaserän odööri. Kaikesta välittyi sen sijaan aito innostus ja vilpitön halu sekä välittää omia kokemuksia että edistää suomalaista ruoka- ja juomakulttuuria. Minulle, ventovieraalle, tuli tunne, että siellä ihan oikeat ihmiset osoittavat sanansa juuri minulle, sen sijaan että mutustaisin hymistelevää, hajutonta ja mautonta yritysblogia. (Hajuttomuus ja mauttomuus ei tähän brändiin sopisi muutenkaan, eheh. Vetisille lagereille on toiset foorumit.) Opin paljon ja tulin viihdytetyksi. Yhä useammin myös jaoin päivityksiä ystävilleni ja tutuilleni. Minusta oli tullut uskollinen fani.
Mitä tästä opimme?
Sisältöstrategia – asiakkaan tavoittaminen ja sitouttaminen suunnitelmallisesti sisältöjen avulla – on yksi Joy & Orderin avainmenetelmistä. Oman tarinan muotoileminen ja yleisön houkutteleminen siihen mukaan on keskeinen tavoite. Juuri tässä Rekolan Panimo on onnistunut eli
- tavoittamaan ne ihmiset, jotka saattavat olla kiinnostuneita yrityksen tuotteista
- kertomaan heille sellaisia asioita, joiden avulla satunnaisesta somevierailijasta tulee kanta-asiakas
- saamaan asiakkaat viemään viestiä eteenpäin.
Kaikki tämä vilpittömästi, innostuneesti, sitkeästi ja kokonaisvaltaisesti, tunteita herättäen ja henkilökohtaisesti. Panimon visuaalinen identiteetti, myymälä ja asiakaspalvelu ovat selkeästi samaa brändiä.
Joku voi tietysti ajatella, että helppohan se on uudenuutukaisen pikkufirman ryhtyä itsestään kertomaan, kun ei tarvitse motivoida hommaan kuin itsensä – sen sijaan että tarvitsee ryhtyä taistelemaan ison yrityksen luutuneita käytäntöjä vastaan, kouluttamaan henkilökuntaa ja rakentamaan pilkkua viilaavia mittareita viivanalusta tuijottavaa talousosastoa varten. Totta, mutta miksi kaikki sitten eivät tee niin?
Sisältöhehkutuksen lomassa pitää muistaa, että yrityksen into ja osaaminen tulee ennen kaikkea ilmi kaikkein tärkeimmässä eli tuotteissa. Mikään määrä sometaiteilua ei auttaisi peittämään heikkoa laatua, etenkin kun käsityöläisoluiden harrastajilla on luvuton määrä blogeja ja some-tilejä, joissa totuus kävisi armotta ilmi. Kun tuote on kunnossa, verkkosivujen ja sosiaalisen median avulla on hyvä rummuttaa viestiä eteenpäin.
Blogit ja kanavat
Panimon alkuaikojen vaiheita kuvannut yrityksen kotisivuilla oleva blogi on jäänyt ymmärrettävästi enemmän taka-alalle, mutta Tuoppi ja Sapuska -blogia on tarkoitus jatkaa aktiivisesti. (Vinkki: ei kannata lukea nälkäisenä.) Aktiivisesti päivitetyillä Facebook-sivuilla on yli 2000 tykkääjää ja hiukan rauhallisemmassa tahdissa kulkevalla Twitter-tilillä liki tuhat seuraajaa. TripAdvisoriin on liitytty hiljan, ja Instagram-tili on perusteilla. Kun asiaa on, lähetetään myös perinteisiä lehdistötiedotteita, mutta printtimainontaa ei ole tehty lainkaan, ellei oteta lukuun alueellisessa lähiruokaluettelossa olevaa ilmoitusta.
Temppu ja miten se tehdään
Viime vuonna Rekolan Panimo perusti uuden entistä ehomman kodin ja avasi oman myymälän Fiskarsin ruukkiin. Yritys on kehittynyt vauhdikkaasti, uusia tuotteita on tullut ja kehitteillä, ja henkilökuntaa ollaan palkkaamassa lisää. Panimo on myös asettunut luontevasti alueen lähiruokakulttuuriin.
Rekolan Panimon Jari Leinonen eli Malty-Jari, paljonko bloggaamiseen ja sosiaalisen median kanavien päivittämiseen menee aikaa ja mistä sen löydät?
Koska emme käytä markkinointiin rahaa, tämä on meille hyvin tärkeää, joten aika otetaan. Aikaa kuluu keskimäärin puolisen päivää viikossa. Ruokabloggaaminen on erityisen aikaavievää, kun pitää suunnitella reseptit, ostaa tarvikkeet, valmistaa ruoka, valmistella kuvaus ja kirjoittaa itse bloggaus, mutta koemme sen olevan vaivan arvoista.
Oletteko asettaneet verkkoviestinnälle tavoitteita? Miten seuraatte somea ja nettisivuja?
Liiketoimintasuunnitelmassa luotiin tiettyjä tavoitteita, ja niitä on seurattu. Osin on kyllä menty ihan mutullakin. Google Analytics on käytössä, vaikka systemaattisemminkin sitä voisi hyödyntää. Mielenkiintoista on ollut seurata, mitkä bloggaukset ovat nousseet suosituimmiksi: maksan käsittelystä kertova bloggaus on ollut ylitse muiden.
Mitä vinkkejä antaisit yrittäjälle, joka tuskailee resurssipulan ja liian lyhyiden vuorokausien kanssa?
- Ei kannata arkailla päivitysten kanssa: aina löytyy jotain kerrottavaa, pientä tai isompaa.
- Jos yhtään osaa kirjoittaa, niin bloggaaminen kyllä kannattaa. Yrittäjä tai yritys, joka osaa kertoa itsestään yhtään enemmän kuin perustuotetiedot, on heti askeleen edellä muita: sinusta tulee luotettu asiantuntija, jonka puoleen käännytään aihepiirin asioissa.
- Ajastaminen on kätevää. Kun on enemmän aikaa, voi kirjoittaa varastoon useampia päivityksiä, ja säätää ne ilmestymään haluamassaan tahdissa kiireisempien aikojen varalle.
Onko aktiivisuus myös näkynyt viivan alla?
Yrityksen saama media-aika radiossa, lehdissä ja televisiossa on suoraa seurausta omasta aktiivisuudesta.
– – –
Kuuntele myös Jari Leinosen radiohaastattelu joulukuulta 2014 Yle Areenassa koskien mm. vuoden 2015 alusta voimaan tullutta uutta alkoholilakia. Nähtäväksi jää, miten lakia käytännössä tullaan valvomaan, tulkitsemaan ja soveltamaan.